Eilen ajaessani ostoksille tutun puron ohi huomasin koskikaran palanneen takaisin. Todella mukava yllätys. Olin melko varma siitä että kara olisi joutunut varpuspöllön masuun, karaa kun ei ole näkynyt viikkokausiin. Voihan tämä tietenkin olla eri yksilö, mutta uskon sen olevan sama. Mukavempi ainakin ajatella niin.

Tänään kara laulaa lirkutteli jään reunalla. Kevät se taitaa tulla hänellekkin.

Tinttejä käyn ruokkimassa lähes päivittäin ihan kädestä pitäen. Hauskaa niitten rohkeus. Hömötintit tulevat kädeltä hakemaan pähkinän- ja auringonkukan murskaa vaikka samoja herkkuja on talipötköissäkin jotka roikkuu puissa. Possun ihraa ja kauraa on myös tarjolla. 

Kuva on otettu kaukolaukaisimen avulla, kamera siis jalustalla. Kerrankin vanhasta jalustasta oli jotain hyötyä.  

1267619322_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tämmöistä arkea meillä lumenkolauksen ja puitten kantamisen välillä.